Eroamaan joutuneen kohuministeri Junnilan ”pimeä puoli” yllätti – tutut kertovat, millainen hän oikeasti on

Vilhelm Junnila tunnetaan Naantalissa, Varsinais-Suomessa ja eduskunnassa yhteistyökykyisenä ja asiallisena poliitikkona, mutta hänen tiedetään heittävän ”ronskia läppää”. Moni arvelee hänen halunneen haalia omaan äänipottiinsa äärioikeistolaisesti ajattelevien äänet.

Elinkeinoministeri Vilhelm Junnila joutui myrkyn silmään heti nimityksensä jälkeen.

| Päivitetty

Elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps) on mies, jonka ministeriys oli hilkulla kaataa koko hallituksen kuluneella viikolla. Kohu ei laantunut sen jälkeenkään. Perjantaina hänellä ei ollut enää muuta vaihtoehtoa kuin jättää eronpyyntönsä.

Aiemmin tällä viikolla perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei antanut periksi Rkp:n vaatimuksille vaihtaa ministeriä siten, että jo valmiiksi jaettua elinkeinoministerin salkkua olisi hoitanut ensimmäiset kaksi vuotta Sakari Puisto (ps) Junnilan sijaan.

Pääministeri Petteri Orpon (kok) ja Purran vetoomuksista huolimatta seitsemän Rkp:n kansanedustajaa äänesti Junnilan luottamusta vastaan opposition kanssa. Kolme äänesti tyhjää Orpon pyynnön mukaisesti.

Rkp:lle Junnilan vitsailu ja viittaukset natseihin olivat liikaa. Junnilan vaalimainoksista, puheista ja hänen väitteidensä mukaan humoristisiksi tarkoitetuista valokuvista oli piirtynyt julkisuudessa kuva, että hän suhtautuu myötämielisesti kansallissosialisteihin eli natseihin.

Junnila sai kuitenkin eduskunnan luottamuksen äänin 95–86. Hän itse tulkitsi lukujen valossa nauttivansa luottamusta hallituksessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ei halunnut antaa periksi Rkp:n vaatimuksille vaihtaa elinkeinoministeriä.

Palataan ajassa taaksepäin kymmenisen vuotta. Junnila työskenteli silloin Simon Elon ja Juho Eerolan eduskunta-avustajana.

Hän esitteli olevansa kotoisin Naantalista.

– Tiedätkö, kuka naantalilainen sai 141 ääntä kunnallisvaaleissa vuonna 1996, Junnila kysyi.

Pekka Siitoin, uusi tuttavuus poliittisista piireistä vastasi hänelle.

Junnila oli vaikuttunut. Jätkä tiesi, mistä puhutaan.

Pekka Siitoin nousi julkisuuteen 1970-luvulla Adolf Hitleriä avoimesti ihailevana uusnatsina, joka käytti itsestään nimitystä valtakunnanjohtaja. Hän esiintyi 1990-luvun alkupuolella tehdyssä Sieg Heil Suomi -dokumentissa, joka käsittelee Arjalaisen Germaaniveljeskunnan toimintaa sekä Kansallisen Rintaman perustamista.

Jussi Halla-ahon seuraajien perustaman Hommafoorumin nimikin on peräisin kyseisestä dokumentista, jossa esiintyi lentävä lause ”Homma on kovassa nousussa”. Dokumentissa käytetään myös nimeä Mestari, jolla hommalaiset kutsuvat Halla-ahoa.

Siitoin on laajasti perussuomalaisten piirissä tunnettu tosielämän sketsihahmo.

IS:n lähteiden mukaan kyse ei kuitenkaan ole Siitoimen ihailusta, vaan hänelle naureskelusta.

– Siitoin on laajasti perussuomalaisten piirissä tunnettu tosielämän sketsihahmo. Ehkä unohtuu, että tämän kuplan ulkopuolella suurin osa ihmisistä ei varmaan ole koskaan kuullutkaan Pekka Siitoimesta tai ottaa hänet vakavasti, perussuomalainen lähde kertoo.

Pekka Siitoin oli avoimesti Adolf Hitleriä ihaileva uusnatsi, joka käytti itsestään nimitystä valtakunnanjohtaja.

Myös toinen perussuomalaisten toiminnassa vuosia sitten mukana ollut lähde vahvistaa asian.

– En muista, että kukaan olisi ihailevasti hänestä puhunut, mutta naureskelua liittyen hänen toimintaansa ja käytökseensä on esiintynyt.

Hän toteaa, että Siitoimen voi nähdä koomisena henkilönä, mutta se ei ole kuitenkaan koko totuus.

– Hän pyrki luomaan liikettä, joka ammensi ajattelunsa kansallissosialistisesta Saksasta. Ei se tietenkään viime kädessä ole vitsi.

Kolmannen perussuomalaisen lähteen mielestä Siitoin oli karikatyyri, jota kukaan ei ota vakavissaan.

– Outo friikki. En ihmettelisi, vaikka joku olisi hänestä joskus vitsiä vääntänyt.

(Hän) tekee vitsiä siitä pilkasta, mikä meihin kohdistuu.

Junnilan toistakymmentä vuotta tuntenut henkilö kuvaillee Junnilan olevan ”hurtin huumorin ystävä”.

– Tunnistan huumorinlajin, vaikka se on varmaankin mautonta, koska siinä viitataan historian mustiin sivuihin.

Hän tulkitsee Junnilan tekevän natsisymboleista ja Ku Klux Klanista huumoria sen vuoksi, että kansallismielisesti ajattelevat ihmiset saavat kuulla paljon syytöksiä natsismista ja fasismista.

– On aika tavallinen tapa käsitellä itseensä kohdistuvaa naurettavuuksiin menevää pilkkaa ja kritiikkiä siten, että ottaa haltuun sen huumorin. (Hän) tekee vitsiä siitä pilkasta, mikä meihin kohdistuu.

Monet IS:n haastattelemat ihmiset nostavat esille Junnilan huumorintajun, jota luonnehditaan mustaksi huumoriksi. Junnilan sanotaan olevan hauskuuttaja, joka käyttää tilannehuumoria, viljelee paljon vitsejä ja ”heittää reipasta läppää”.

– Eivät ne pelkästään pyhäkoulujuttuja ole, vaan osin ronskejakin.

Natsivitsejä Junnilalta ei kuitenkaan erään neuvottelijan mukaan kuultu Säätytalolla hallitusneuvotteluissa, joissa eri puolueiden edustajat viettivät tiiviisti aikaa yhdessä seitsemän viikon ajan.

Pääministeri Petteri Orpo antoi Vilhelm Junnilalle vakavan varoituksen keskiviikkona.

Sen sijaan Junnilan kanssa oli hallituspuolueen edustajan mielestä helppo ja hyvä työskennellä.

– Hän osasi olla myös tiukka ja jämäkkä, piti kiinni perussuomalaisten linjoista. Kova neuvottelija.

Keskiviikkona pääministeri Orpo piti Junnilalle aamulla puhuttelun ja antoi tälle ”vakavan varoituksen”. Orpon mukaan Junnila oli irtisanoutunut ääriliikkeiden toiminnasta. Junnila oli pahoitellut Orpolle harkitsemattomia kirjoituksiaan ja tekojaan.

Junnila kävi myös Rkp:n eduskuntaryhmän kokouksessa pahoittelemassa tekojaan ja selittämässä, että ”jutut” oli tarkoitettu pienelle piirille ja ne olivat tapahtuneet kauan aikaa sitten.

Junnila vakuutti tiedotusvälineille, ettei hänellä ole yhteyksiä Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen, Odineihin tai muihin ääriliikkeisiin.

– Suomen Sisun olen kerran vastaanottanut tänne eduskuntaan vierailulle. Voin vakuuttaa, että en ole itse kuulunut mihinkään näistä missään vaiheessa ja tuomitsen kyllä kaikki ääriryhmät ja antisemiitit.

Tuomitsen kyllä kaikki ääriryhmät ja antisemiitit.

Pian luottamusäänestyksen jälkeen nousi kohu Junnilan käyttämästä pesukarhu­kravatista, jonka epäiltiin olevan kaksoisviestintää omille kannattajille.

Erään perussuomalaisia ja äärioikeistoa tuntevan lähteen mukaan pesukarhukravatti saattaa näyttää viattomalta, mutta silläkin on oma äärioikeistolainen tai rasistinen merkityksensä.

– Pesukarhua on useissa yhteyksissä käytetty tunnuksena. Saksalainen Hermann Göring levitti pesukarhua Eurooppaan ja puhuttiin natsipesukarhujen invaasiosta brittilehdistössä. Amerikkalaisessa keskustelussa (pesukarhua tarkoittavaa) racoon-sanaa on käytetty halventavana terminä mustaihoisista.

Hänen mukaansa pesukarhua näkyy äärioikeistolaisessa kuvastossa, jota Yhdysvalloissa Trump-henkinen porukka jakaa verkossa, vaikka mesimäyrä on vielä tunnetumpi äärioikeiston symboli.

– Vaikea uskoa, ettei henkilö, jolla on muutoinkin tämäntyylistä kaksoisviestintää, ei muka näitä merkityksiä tunnistaisi.

Vilhelm Junnila käytti pesukarhukravattia päivänä, jolloin eduskunta äänesti hänen luottamuksestaan.

Useat perussuomalaiset kuitenkin tyrmäävät tämän tulkinnan.

– En tiennyt, itkeäkö vai nauraa, Junnilan pitkäaikainen ystävä perussuomalaisista kommentoi ”salaliittoteorioita”.

Ystävä sanoo, että Junnilan avopuoliso rakastaa pesukarhuja ja kravatti oli lahja häneltä. Junnila kertoi itse Facebook-päivityksessään muutama tunti ennen eroaan, ettei kravatti ollut piiloviesti.

– Halusin mennä elämäni kovimpaan paikkaan puolisoltani saamani kravatti kaulassa.

Ystävä pitää pesukarhujen natsiviittauksia ”aivan käsittämättöminä” ja valheellisina.

– Eihän tältä pysty puolustautumaan, kun totuudella ei näytä olevan minkäänlaista väliä.

En tiennyt, itkeäkö vai nauraa.

Junnila on käyttänyt auton takaikkunaan kiinnitetyssä vaalimainoksessaan iskulausetta ”Kaasua” ja hän on sanonut vaalinumeronsa 88 viittaavan kahteen H-kirjaimeen eli Heil Hitler -tervehdykseen.

Perussuomalaisten toiminnassa aiemmin mukana ollut arvelee, että Junnila on saattanut yrittää kalastella kansallismielisen Olavi Mäenpään ääniä Varsinais-Suomessa.

– Onhan niitä viittauksia sen verran paljon, että minusta on aivan selvää, että kyse on tietoisesta viestinnällisestä ratkaisusta.

Olavi Mäenpää oli kansallismielinen poliitikko, joka vaikutti Varsinais-Suomessa.

Monet tätä juttua varten haastatellut henkilöt ovat yhtä mieltä siitä, ettei Junnila ole fasisti tai uusnatsi, mutta hän on halunnut koota omaan äänipottiinsa myös kaikki mahdolliset äärioikeistolaisesti ajattelevien äänet.

– Sellaista silmänvinkkailua ja tämän ääriporukan huomioimista, joka on mennyt aivan liian pitkälle, arvioi eräs kansanedustaja.

Monet perussuomalaisetkin tuomitsevat Junnilan teot.

– Hänen vitsailunsa vaalinumerosta on ollut tyhmää, minkä hän on itsekin todennut ja pahoitellut sitä.

Ystävän mukaan Junnila ei kuitenkaan ole sen enempää antisemiitti eli juutalaisvastainen kuin rasistikaan.

– Junnila on varmasti vakaumuksellisin Israelin ystävä, joka eduskunnasta löytyy. Hän on hyvin aktiivinen sinne suuntaan ja hänellä on sinne ammattiin liittyviä ja yksityiselämän suhteita, toinen perussuomalainen lähde sanoo.

On tosi paska olo. Tuntuu kuin olisin luottanut väärään ihmiseen.

IS:n haastattelemat ihmiset yli puoluerajojen ja eri yhteyksistä puhuvat Junnilasta myönteiseen sävyyn. Hänen sanotaan olevan syvällisesti asioihin perehtyvä, historiaa tunteva ja ammattimainen. Siksi hänen ”pimeä puolensa” on tullut monille yllätyksenä.

– Sanon rehellisesti, että olen tosi pettynyt siihen, mitä on käynyt ilmi. Olen kokenut, että hänen kanssaan on voinut tehdä hyvin yhteistyötä ja keskustella asiallisesti mistä tahansa politiikan sektorista. On tosi paska olo. Tuntuu kuin olisin luottanut väärään ihmiseen, kuvailee Junnilan kanssa paljon yhteistyötä tehnyt toisen puolueen kansanedustaja.

– Halusin ensin uskoa, että kyse on ollut yksittäisistä virheistä, mutta kun materiaalia on tullut lisää ja lisää koko ajan, niin sitä selvemmäksi on käynyt, että hänen toimintansa on ollut täysin tarkoituksellista, hän jatkaa.

Kansanedustajan mielestä ei ollut mitenkään mahdollista, että Junnila voisi hoitaa elinkeinoministerin tehtävää täysipainoisesti viime viikkojen keskustelun jälkeen, vaikka hän kertoo olleensa aluksi ”suorastaan tyytyväinen”, kun kävi ilmi, että Junnilasta tulee ministeri.

Kilpailevan puolueen poliitikko kertoi olleensa tyytyväinen, kun Junnila valittiin elinkeinoministeriksi. Vasemmalla Sakari Puisto ja oikealla ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

Myös politiikan ja elinkeinoelämän kiemurat hyvin tunteva lähde sanoi, että on hankala nähdä, miten Junnila olisi voinut jatkaa elinkeinoministerinä.

– Luuletko, että suomalaisilla pörssifirmoilla on kiinnostusta lähteä ministeri mukanaan tekemään kauppoja Israeliin tai Saksaan?

Hän arvelee, ettei saksalainen ministeri tai elinkeinoelämän vaikuttaja suostuisi edes tapaamaan Junnilaa.

– Saksassa voi vielä olla pakolaisvastainen, mutta ei pätkääkään natsimyönteinen. Siinä menee raja, jota ei kerta kaikkiaan voi ylittää. Tätä ei Suomesta katsoen välttämättä ihan ymmärretä.

Junnilan kanssa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj:ssä toimineet kansanedustajakollegat antavat Junnilalle puhtaat paperit kansainvälisillä kentillä tehdystä työstä. Junnila on parhaillaan Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Etyjin yleiskokouksessa Kanadassa.

– Hän on hoitanut ne asiat asiallisesti. Eduskuntakeskusteluissa hän on välillä mennyt mauttomuuksiin, mutta näissä kansainvälisissä yhteyksissä on ollut hyvä yhteistyö.

Siinä menee raja, jota ei kerta kaikkiaan voi ylittää.

Erään poliitikon mielestä Junnila on ilmentymä siitä, millainen puolue perussuomalaiset nykyään on.

– Nyt iskee jälkihiki Jyväskylän puoluekokouksesta. Sokeimmankin pitäisi ymmärtää, että se puolue kaapattiin ihan oikeasti, lähde sanoo viitaten vuoden 2017 puoluekokoukseen, jonka jälkeen perussuomalaiset hajosivat.

Hänen mukaansa halla-aholaiset hallitsevat puoluetta ja Junnila pääsi ministeriksi, koska hän on "alkuperäinen falangilainen".

Kilpailevan puolueen kansanedustajan mielestä Junnila päinvastoin on ollut ”yksi harvoista valoista pimeydessä” perussuomalaisten eduskuntaryhmässä.

– Persuasteikolla hän on ollut ihan kärkipäätä minun ajatuksissani, hän kertoo.

Sama kansanedustaja sanoo, ettei hänelle ollut yllätys, että Junnila nostettiin ministeriksi.

– Mutta tämä ”natsivitsien” määrä ja muu äärioikeistolaisuuden ympärillä pyörimisen määrä on ollut kyllä yllätys. Järkyttävää touhua.

Kansanedustaja Vilhelm Junnila piti vuonna 2019 puheen Kansallismielisten liittouman järjestämässä 188 Kukkavirta -tilaisuudessa.

Varsinaissuomalainen pitkän linjan vaikuttaja kilpailevasta puolueesta sanoo aluksi tuomitsevansa yksiselitteisesti Junnilasta esiin nousseet tiedot yhteyksistä äärioikealle ja ”natsivitsit”.

– Kuten on käynyt ilmi, ei tässä ole kyse vain jostain nuoruuden ajattelemattomuudesta, vaan pitkään jatkuneesta ja tietoisesta toiminnasta.

Sen jälkeen hän kuitenkin aloittaa kehut.

– Hän on hyvin yhteistyökykyinen kaveri. Vähän sellainen vilpertti – pilkettä silmäkulmassa.

– En minä tunne fanaattista Vilhelm Junnilaa. Hän on mielestäni ehdottomasti pystyvä poliitikko.

En minä tunne fanaattista Vilhelm Junnilaa.

Junnila on myös Naantalin valtuuston puheenjohtaja. Naantalin politiikan kuviot hyvin tunteva lähde sanoo, ettei Junnilan ”natsijutuista” siellä ole puhuttu.

– Ei Naantalissa nämä natsijutut ole olleet millään lailla esillä. Hän on tehnyt laajasti ja asiallisesti hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen. Ihmiset tulevat hänen kanssaan hyvin toimeen.

Useat tätä juttua varten haastatellut ovat pitäneet Junnilaa mukavana ja asiallisena ihmisenä.

– Hänellä on poliittista hoksnokkaa ja ymmärrystä asioista. Hän on ollut aina niin sanottuja halla-aholaisia, mutta ajattelee kuitenkin omilla aivoillaan – toisin kuin moni muu siitä porukasta, eräs poliitikko sanoo.

Toisen puolueen kansanedustaja sanoo, ettei hänellä ole mitään syytä ”törkkiä” Junnilaa ”määräänsä enempää”, mutta lisää:

– Ei tuollaisella taustalla voi hoitaa elinkeinoministerin tehtävää. Ei mitenkään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi näkemyksensä Junnila-kohun vaikutuksesta hallitukseen.

Perjantaiaamuna tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kantaa Junnilan tapaukseen. Hän arvioi, että kohu on ”vähintään” kovin kiusallinen hallitukselle.

Kristillisdemokraatit pillastuivat vielä Junnilan ilmastoabortti-näkemyksistä.

Puolilta päivin hallituspuolueiden puheenjohtajien uutisoitiin keskustelevan pikaisesti Junnilaan liittyvistä kysymyksistä.

Tuntia myöhemmin sähköpostiin kilahti tiedote Junnilalta:

”Puolueen ja eduskuntaryhmäni luottamuksesta huolimatta näen asian seuraavasti: hallituksen jatkon ja Suomen maineen perusteella näen, että minun on mahdotonta tyydyttävällä tavalla jatkaa ministerinä.”

Edit klo 16:39: Lisätty Junnilan olleen työmatkalla Etyjin yleiskokouksessa Kanadassa eroilmoituksensa antaessaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?